Väittävät, että ensi viikolla olisi jo vappu..
Luontokaan ei näytä sitä vielä huomanneen ;)
Terassilla ei tarkene vielä ilman huopaa ja/tai fleece-takkia istuskella, eikä kauan silläkään.
Mutta vaikka sää on sateineen lähinnä syksyinen, jotain on toisin kuin syksyllä.
Nämä sateet sulattavat lunta ja kevät kuitenkin lähestyy, vaikka pienin askelin.
Tuollaisia oksia keräsin tässä joku viikko sitten.
Laitoin kuumaan veteen ja aurinkoiseen kohtaan.
Monta päivää näytti, että ehkä nuo oksat pitäisi heittää pois, ei niihin mitään tule.
Mutta yhtenä aamuna:
Tuossa prosessissa minulle tuli mieleen kohta Raamatusta:
Mutta usko on luja luottamus siihen,
mitä toivotaan,
ojentautuminen sen mukaan,
mikä ei näy.
(Hepr.11:1)
Vaikka ei ihan vielä näy, niin kyllä ne lämpimätkin päivät ovat tulossa.
Jossain ne jo ovatkin.
Mies lähetti kuvia Kaliforniasta ja tein yhdestä tällaisia "kukkaterapia"-kuvia.
Hankala tuonne tuo aikaero.
Täkäläisen päivällisen aikaan siellä vasta heräillään.
Silloin aletaan viestittelemään ja kun miehen työpäivä päättyy, täällä on yö.
Onneksi mies ehtii välillä työaikanakin viestitellä.
Tuollaisen viikonloppuvieraan saimme :)
Tessu kiertää pikkuneidin luokassa.
Se osallistuu kaikkeen kulloisenkin pienen emäntänsä/isäntänsä mukana ja valokuvat ajasta liimataan vihkoonsa.
Minä kyllä kuvaisin jo Tessun mieluiten pesukoneessa...
Mutta ainakin konserttiin se pääsee kanssamme tänään :)
Oikein mukavaa perjantai-iltaa Sinullekin!