Kierrätystä

Alla oleva hieno kappale johdannoksi.

Toivottavasti ehdit kuunnella.

 

www.youtube.com/watch?v=5nVu4mGuO6o

 

Sen avulla  meillä on nuoremmillekin lapsille selitetty, miksi veimme taas pari säkillistä ylimääräisiä leluja ja vaatteita keräyspisteeseen,

josta ne lähtivät Pietarin katulapsille.

Tuo keräys on kahdesti vuodessa ja vanhempi

neiti laskeskeli kauanko tuolla vauhdilla kestää, ennenkuin talomme on tyhjä ;)

No eiköhän uutta tavaraa ilmaannu samaan tahtiin..

Toinen hauska oli, kun kuopus sanoi puhelimessa kaverilleen, että käväisemme vain Pietarissa viemässä tavaroita ja sitten kaveri voi tulla meille ;)

Helpolla pääsemme kun tuohon parin kilometrin päähän vain viemme ...

 

Tuosta se kaappien ja vaatehuoneiden siivous sitten laajeni ja varasin kirppispöydänkin.

Samalla tuli tarkistettua lasten ensi kesän vaatevarastoja, niin tiedän suunnilleen mitä on ja mitä tarvitaan.

Ja tarpeettomat kirppikselle kevätauringon herättämien asiakkaiden iloksi :)

Tällä kertaa viitsin oikein silittää myyntiin lähtevät vaatteet.

Tuntui, että silityksen jälkeen olisi melkein voinut lisätä hintalappuihin nollan perään, näyttivät niin paljon paremmilta ;) 

 Silittäminenkin oli mukavaa, kun samalla sai rauhassa kuunnella ohjelmia läppäriltä.

Ja tykkään, kun kaapeissa ei ole turhaa tavaraa :)

Vastavuoroisesti sitten tytöt saivat näin ihania nukkeja tarvikkeineen ystävältä,

jonka tytölle olivat jääneet tarpeettomiksi :)

Pääsiäislaatikosta muutti tällainen pariskunta jo olohuoneeseen :)

Aivan mahtavat säät saimme hiihtolomalle :)

Tänäänkin keväinen aurinko paistoi jo aamu-8 jälkeen.

Lasten määrä talossa on vaihdellut, kun lapset on saaneet kutsuttua kavereitaan yökyläänkin ja vastavuoroisesti olleet yökylässä.

Miehen kanssa on yhteyttä pidetty lähinnä sähköposteilla ison aikaeron vuoksi.

Ja tehty joka päivä enimmäkseen vain juuri sitä mikä milloinkin huvittaa :)

 

PS: Täällä käy aika paljon jo lukijoita, tervetuloa uusillekin.

Kommenttilaatikko on tuossa alapuolella, jos ehdit jättää viestin, kiitos.

Viikonloppu yhtä juhlaa

Meidän nuorempi poika täytti jo 14 vuotta :)

Nopeasti on aika mennyt näiden kuvien ajoista.

Noita aikoja kun nyt olen muistellut, niin kyllähän päällimmäinen tunne on kiitollisuus.

Alkupäivinään oli huolta ja muistan, miten kamalaa oli viedä kahden

vuorokauden ikäinen vauvamme eri huoneeseen valohoitoon.

Osastolla oli onneksi opiskelukaveri töissä ja hän toi minulle kirjoja,

joista saimme lukea lisätietoa pikkuisemme tilanteesta.

Äiti-lukijat varmaan tietävät, miten herkillä sitä itse on tuossa vaiheessa.

Jo pojan kotiin saaminen tuntui ihmeeltä kaiken huolen jälkeen.

Pari vuotta myöhemmin hänellä todettiin harvinainen silmäsairaus.

Silloin ahmin taas tietoa aiheesta ja murehdin mm. miten aikanaan koulutiensä sujuu. Ja ilmeneekö jotain muutakin.

Nyt hän on tunnollinen ja reipas yläkoululainen, joka hoitaa koulunsa

loistavasti ja harrastaa pesäpalloa.

Silkkaa ihmettä tuokin.

Kiitollinen <3

Suklainen synttärikakku :)

Ja toinen kakku, kun kaikki isovanhemmat tulivat juhlimaan

paitsi 14-vuotiasta, myös pian 9-vuotiasta kuopustamme.

Suklaakermapullilla juhlimme perjantaina hiihtoloman alkamista :)

Tässä tytöt suunnittelevat tulevia kakkuja hienolla muottisarjalla,

jonka saimme serkultani.

Jotenkin tuntuu, ettei kynnys juhlintaan ole kovinkaan korkea lähiaikoina :)

Alla oleva kuva on parin vuoden takaa, mutta taas ajankohtainen.

Isi lensi töihin, tällä kertaa Dallasiin.

Me muut ajelimme sunnuntaiksi siskoni luo jatkamaan juhlintaa.

Tyttärensä täytti 1v.

 

Kuva jäätelötauoltamme matkalla.

Ehkäpä joku tunnistaakin ko. taukopaikan tästä kuvasta?

 Miksiköhän puhutaan kissanpäivistä, mutta koiranilmasta?

Aika leppoisalta näyttää tuon koiranelämäkin :)

 

Kevään väreistä ollaan neitien kanssa ihastuttu kirkkaaseen pinkkiin :)

Ja barbikin sai rasat :)
Rasapuodissa myös pari uutta mallia.

Tänään nukuttiin myöhään.

Aamulla tytöt kävivät pupulassa hoitamassa vanhemman neidin lomatyötä.

Muutoin lomaillaan päivä kerrallaan ilman sen kauaskantoisempia suunnitelmia.

 

 

Hyvää loma- tai muuta viikkoa Sinulle :)

 

Kiireinen päivä

Etsin ja löysin tähän vielä Benjamin Hoffin runon, joka sopinee edellisen postaukseni valinta-teemaan. Minusta tämä on hyvin puhuttu Benjaminilta.

 

Tietä kulkemalla sen oppii tuntemaan

ja kohta kulkijalla on tieto hallussaan.

Niin kuin tie eläjää opettaa,

silmien edessä maailma meitä odottaa.

Mutta jos liikaa pinnistää,

se pään vain sekoittaa.

Minä olen minä,

ja sinä joku muu.

Ja muina ihmisinä meiltä luonnistuu se,

minkä tekijäksi ei sovi kukaan muu.

Silloin löytynyt on tie

ja tietä kulkiessa muut tiet unohtuu.

 

 

Tänään on meillä kaikilla ollut paljon hommia.

 

Mies oli tänään niin kiireinen, ettei ehtinyt edes lounaalle.

Yllätin hänet sitten viemällä tällaiset siihen tietokoneensa viereen.

 

 

 

Minulla meni pitkälle aamupäivään ennen kuin kaikki lapset oli saatu kouluun, kaksi omaa ja kaksi kaveriaan vielä suksiensa kanssa. Yksiä suksia piti voidellakin ja yksi tarvitsi eväitä mukaansa.

Sitten kirjasto- ja kauppareissut vielä.

 

Esikoisen kanssa piti taas neuvotella, kun ilmoitti ajatelleensa että jompi kumpi meistä voisi nyt lähteä autolla viemään hänet kouluun ja matkalla kertoa jotain aiheesta, josta hänen pitää tehdä tänään kouluprojektia.

Pääsimme neuvotteluratkaisuun, jossa hän sai autokyydin, mutta lupasi auttaa vastaavasti päivällisen teossa.

 

Muiden lasten päivään kuului hiihtoa, kavereita, harrastuksia ja vanhemmalla tytöllä pupunhoidon opettelua. Lupasi käydä huolehtimassa kaverinsa pupuista ensi viikolla, kun ovat lomareissussa.

 

Itse olen kutonut tänään 2.5 lapasta ja nyt on sormet hieman kipeinä..

Mutta olen tyytyväinen, että sain nämä tilaus-rasat tehtyä, niin pääsevät ostajalleen, nuorelle neidille. Nuorten mieleen eivät tunnu niinkään olevan nuo hiiri- ym. rasat, vaan selkeät perusrasat.

 

 

 

 

 

Valintoja

Vähän laitoin jo kevättä ikkunoiden väleihin :)

 

 

 

 Myös hiihtäjät sekä luistelija ja kelkkailija pääsivät kevättalvisille paikoilleen.

 

 Rasapuotiin uutta valmistuu nyt tasaiseen tahtiin.

Ideoita on silti paljon enemmän kuin ehdin toteuttaa.
Pari ihan uuttakin (ei rasa-) artikkelia mietinnässä.

Tilauksia on tullut mukavasti, mutta yritän ehtiä silti omillenikin kutomaan.

 

 Kuopus auttoi rasojen kuvaamisessa puotia varten.

 

 Kuopus päivitteli aamulla kaverinsa perhettä, jossa ei kuulemma leivota.

Ostavat pullat ja kakut leipomosta!

Eikä siellä äiti kudo edes kaulahuiveja itse, vaan ostaa kaupasta.

Puhuimme, että perheet ovat tuossakin asiassa erilaisia. En sen perheen vanhempia sen tarkemmin tunne, mutta varmaankin he käyttävät aikaa muihin asioihin ja ovat oikein hyviä vanhempia.

 

Olen, ystävienikin kanssa, tällä viikolla pohtinut valintoja.

 

Kaikki asiat eivät ole omista valinnoista kiinni, mutta nyt tarkoitan niitä, jotka ovat.

Usein valitessaan jotain, jättää valitsematta jonkun muun vaihtoehdon.

 

Ja aina ei edes huomaa, että voisi valita toisinkin.

 

 Joissakin perheissä matkustellaan paljon, lasten kaveritkin reissaavat taas hiihtolomalla kauaskin.

Joissakin perheissä harrastetaan enemmän kuin toisissa.

Meidän tytön mukaan kaikki muut saavat oman hevosenkin ;)

Joissakin, kuten nyt meillä, äiti on kotona ja kutoo.

Meillä isi on yleensä joko kotona töissä tai maailmalla töissä.

Joissakin perheissä myös lapsia on enemmän kuin toisissa.

Joissakin ei yhtäkään.

 

Olemme pohtineet sitä, että ovatko kaikki valinnat tässä yhteiskunnassa saman arvoisia?

 

Itse olen sitä mieltä, että jokainen valinta on oikea, jos sen tekijäperhe on itse tyytyväinen.

Tällä hetkellä olen meidän perheen valintoihin erittäin tyytyväinen :)
Mitäs sinä näistä asioista tuumit?

 

 

 

 

 

 

 

Sunnuntaikävelyllä

Tänään otimme miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa.

 

No ... melkein kahden ...

 

 

Lapset halusivat käyttää omia rahojaan elokuvalippuihin ja

lähteä katsomaan Räyhä-Ralfia.

Vanhempi tyttö tosin jäi mieluummin kotiin kaverinsa kanssa, mutta kun esikoisen kaveri lähti mukaan, niin lapsiluku pysyi samana.

Veimme lapsoset elokuviin ja ajoimme itse Pyynikille josta lähdimme elokuvan pituiselle kävelylle.

 

 

Osa reitistämme kulki niin upeiden talojen ohi, että täytyihän niitä kuvata.

 

Tässä alla olevassa on mielestäni hieno väri. Pidän nykyään harmaasta.

Mies ihaili tarkkoja yksityiskohtia noissa nurkkapalkeissa (vai-mitä-ne-ny-on).

Parveke näytti vähän liian pieneltä...

 

 

Tässä on samoja värejä kuin omassa talossamme, joten se näytti tietenkin silmiimme kivalta :) 

Samoin nuo "tornit" reunoissa.

 

 

Tämä oli niin valtava, että mietimme onko talo oikeasti

asuintalo vaiko jokin muu tila.

Emme päässeet selvyyteen kumpi. 

Mies mietti, että tuolla olisi hankalaa huutaa lapsia syömään ;)

 

 

Tämä oli meistä todella kaunis.

Etenkin nuo parvekkeet.

Mutta pidämme enemmän puu- kuin kivitaloista.

 

 

Tämä alla oleva oli minun ehdoton suosikkini.

Niin kodikas :)

Jouluvalojakin vielä ikkunoissa.

 

 

Upea tämäkin, mutta kivinen. 

Tontit olivat todella pieniä, joten nämä hienot talot eivät oikein pääse oikeuksiinsa tuolla.

Ja keskustan vilinä on melkein vieressä. Niin tosin koulutkin.

 

 

Tämä oli todella hieno myös.

Vähän piti odottaa ennen kuvan ottamista, kun ehkä talossa asuva

nuori neiti lähti juuri sieltä.

Mietimme, että olisiko siinä mukavaa seuraa esikoispojallemme, jos tuonne seudulle muuttaisimme.. 

 

 

Tuollaista leikkimielistä haaveilua siis.

Ihan mukava oli palata omaan kotiin.

 

Niin ja näköalatornin ravintolasta kävimme tietenkin ostamassa tuoreet munkit. Nam!

 

 

Joskus tarvitsee tuollaista aikaa, haaveilua ja kävelystämistä käsi kädessä :)

Mitäs mieltä te olette noista taloista?

Keväisiä ostoksia

Meillä oli eilen seurakunnan kokoontuminen, joten loppuviikko meni osaksi siivotessa ja järjestellessä ja vähäsen leipoessakin.

Nyyttäreillä noissa menemme eli tuo isännöimisvuoro ei kuitenkaan rasita.

 

 

Hieno ilta oli ja paljon väkeä, lapsia ja aikuisia, puhujavieraana alla olevan kirjan kirjoittaja.

 

 

Tänään kaiken puuhan vastapainoksi lähdin käymään ystäväni kaupassa.

Tuon täytyy kyllä olla kauneimpia kauppoja, mitä on :)

Otin kameran mukaani, niin näette tekin.

 

 

 

Kauppa on harvakseltaan auki, koska Katri pitää sitä muun työnsä ohella,

mutta pitkästä aikaa aukioloaika sopi aikatauluuni.

Ei oltukaan nähty vähään aikaan niin oli mukava vaihtaa kuulumiset samalla.

 

 

Tavaraa kauppaan tulee ainakin Kosovosta ja Intiasta myös käsityöläisiltä sekä

Jeanne d´Arc Livingiltä.

 

 

 

Lisätietoja www.beautifulpeony.blogspot.fi

 

 

Näin keväällä on kiva saada kotiin vähäsen vaaleanpunaista. 

Näissä kauniissa Kosovolaisissa lautasissa on juuri sopiva ripaus vaaleanpunaista ja romantiikkaa sekä nostalgiaa.

Pääsiäistä odotellessa ostin jo lisää myös näitä kauniita kananmuna-kynttilöitä. Niissä on "keltuainenkin" sisällä.

 

 

 

Rasapuodissa www.rasapuoti.blogspot.fi myynti on lähtenyt hienosti käyntiin ja uusi myyntiartikkelikin on loppuhiontaa vaille valmiina esiteltäväksi.

Siitä enemmän lähipäivinä...

 

Hyvää viikonloppua kaikille :)