Kesäkuussa

Pitkästä aikaa muutama rivi tännekin.

Nyt on vaan ollut ja on niin paljon kaikkea, ettei tänne ole ehtinyt.

Eikä kyllä vieläkään ehdi sen paremmin.

Kesä on parhaimmillaan ilmoista huolimatta.

En ole kyllä koskaan ymmärtänyt ainaista valitusta Suomen kesäsäästä. 

Minusta raikkaan kesäsateen ropina on mukavan rentouttavaa kuunneltavaa enkä välitä kovista helteistä.

Lapset ovat lomalla, aikataulut rentoja, ei siihen säällä niin suurta merkitystä ole.

Uimavedet toki saisivat lämmetä, mutta uskonpa, että nekin vielä ehtivät lämmetä heinäkuussa kuten viime vuonnakin.

Ja lapset kyllä ovat tarjenneet uida saunasta päin jo pitkään.

 Iltaisin on kauniita sumulaattoja ja hienoja auringonlaskuja, vaikka ei kunnolla pimeää tulekaan.

Lomaa voi pitää vaikka päivän kerrallaan.

Aamullakin voi istuskella terassilla ja syödä aamupalaa ruusuliinan päällä, vaikka olisikin lähdössä illaksi töihin.

Ketään ei tarvitse huolehtia aamulla kouluun.

Iltaisin kyllä lasketaan, että montakos lasta on kotosalla ja laitetaanko lisää nukkumapaikkoja vai soitellaanko lapsille kuulumisia.

Lapsilla on leirejä ja muita menoja ja kaverit saavat tulla yökylään.

Kaksi poikaa pohjoisemmasta saimme pitää vierainamme muutaman päivänkin :)

 Mansikkakakuin on juhlittu täysi-ikäistynyttä esikoista jo muutaman kerran eri porukoilla.

Tämän kakun tein mukaani töihin, kun lähdin juhannuksena iltavuoroon.

Alkoi työvuoro hyvin mansikkakakku-kahvitteluilla ihanien työkavereiden kanssa.

 Yksi ilta viikossa pyhitetään seurakunnan kokoukselle näissä ihanissa maisemissa.

Rannassa on vaihteleva määrä lapsia ja nuoria, aikuiset kuuntelevat myös hyviä puhujia ja syömiset hoidetaan nyyttäreillä.

Tuo on niin mukava kesätraditio, että nuo illat pidän vapaana työvuoroistakin.

Pian se alkaa lomakin ja suunnistamme taas avioliittoleirille.

Laskeskelin olevan 8. pitkä leirimme tuolla.

Luentoa sinne vielä väkerrämme.

Oikein mukavia kesäpäiviä Sinullekin :)

Ruusunpunaista

Heti aluksi pyydän anteeksi huonossa valossa kännykällä räpsittyjä kuvia.

Nyt kun kerrankin on vähän aikaa tänne kirjoitella, en viitsinyt odotella parempaa kuvausvaloa.

Tilasin tällaisen paketillisen konetiskiainetta.

Tuo riittää tosi kauan ja on hyvää, tuottokin meni jonkun leirikoulun tms. hyväksi.

Mutta eipä tuo purkki mikään keittiön kaunistus ole.

 Onneksi on Sarah Kay, joka on piirtänyt kauniita kuvia jokaiseen tilanteeseen.

Kuviaan löytyy paljon myös netistä kuvahaun hakukoneella.

 Kirjasta löytyi sopivasti tiskausaiheinen kuva.

Otin kuvasta kolme kopiota, niin ne peittävät sopivasti purkin etukyljen sekä sivut.

Kontaktimuovia päälle, niin ei tarvitse pelätä vesiroiskeitakaan.

 Nyt konetiskiainepurkki kelpaa hyvin koristamaan keittiötä :)

 Tässä vielä lisää vaaleanpunaista; ruusumuki, 

jonka ostin parilla eurolla uudeksi kahvimukikseni työpäivien kahvitauoille.

 Tuo uusi vahakangasliina on ihan tupaten täynnä ruusuja sekin.

Keittiöön olisi makuuni (tai ainakin perheen miesväen makuun) liiankin ruusuinen, 

mutta terassilla ihana.

Leikkimökin terassillakin on nykyään vaaleanpunaista;

pelargonioita.

Tässä vielä odottelen kahta poikaamme kotiin.

Vanhempi, juuri ajokortin saanut, on automatkan päässä kavereineen.

Nuorempi viettää viimeisiä hetkiään rippileirin isosena ja palaa pian kotiin kahden viikon leiriltä.

Tytöistäkin vanhempi on ollut pian viikon mummolassa ja tätilässä.

Tädin oma kauneushoitola on tuollaiselle teinitytölle kyllä niin hienoa.

Kasvonaamioita ym. ja vielä kampaajakäyntikin tiedossa :)

Tämä päivä meni minulla hienoissa juhlissa, tosin keittiöllä,

kun ystäväni poika pääsi ripille.

Huomenna sitten juhlitaan meillä, äskettäin 18v täyttänyttä esikoista :)

Mukavaa kesäkuun jatkoa Sinulle :)

Pupu on kotona

 Pikkuinen pupu-tyttö on ollut nyt kotona vajaan viikon.

Pupu asuu pikkuemäntänsä huoneessa suuressa häkissä, josta kuvassa näkyy vajaa puolet.

 Se nukkuu keltaisessa mökissä, jonka katolle pääsee mintunvihreän portaan kautta.

Aluksi sen oli vaikea katolle päästä, mutta nyt se onnistuu jo hyvin.

Katolla on pehmikkeenä fleece-huopa ja sieltä näkee koko huoneen. 

Kotona pupunpoikasta odotti monta kuukautta sitten hankittu tervetuloa-kortti.

Kortin kuvassakin on kääpiöluppakorvakani.

Neiti on luovuttanut hyllyköstään suurimman osan pupunsa tavaroille.

Laatikoiden sisällykset hän kirjoitti tarralapuille.

Tuossa kuljetuskopassa pupu matkusti runsaan tunnin matkan kotiin.

Sielläkin oli pohjalla fleece-huopa, eväänä voikukan lehtiä ja ritilässä vesipullo.

 Mustikanvarvut ovat pupujen herkkua.

Niitä neiti käy keräämässä pupulleen tontin rajalta.

 Tietysti porkkanatkin ovat pupujen herkkua.

Niitä pupunpoikanen saa joka päivä tuoreina 

ja sen pikku-emäntä on kuivattanutkin niitä pupulleen uunissa.

 Pikku-emännän olkapäällä on pupunpoikasen mielestä maailman turvallisin paikka.

Turvallisempaa vielä on jos neiti laittaa käden pupun silmille, 

sillä silloin se luulee olevansa piilossa.

Poseeraaminen ei ole liikkuvaisen pupunpoikasen suosikkipuuhaa, 

mutta kun ottaa kymmeniä kuvia, niin aina joku onnistuukin.

Vajaan viikon kokemuksella pupu on kyllä aivan ihana lemmikki.

Helppo käsitellä, sopeutuvainen ja kiltti.

Pupu on onnellinen niin kauan kun ruokaa riittää.

Ja tietenkin pikku-emännän ja muidenkin huomiota.

Kreikkalainen viikko

Onpa ollut mukava viikko taas.

Meillä oli kaksi kreikkalaista tyttöä (11 ja 12v) kylässä neitimme koulun 

kansainvälisen projektin puitteissa.

Tytöillä oli päivisin koulun puolesta yhteistä ohjelmaa host-nuorten kanssa. 

Porukassa oli nuoria kuudesta eri maasta, Kreikasta kuusi.

 Onneksi Lidlissä sattuu olemaan juuri nyt paljon kreikkalaisia tuotteita:)

Vaikka kyllä nämä meidän tytöt ihastuivat ihan suomalaiseen ruokaan, 

vaikka se erilaista kuulemma onkin.

 Yhtenä iltana meillä oli koolla iso porukka kun pojan kaverikin oli meillä.

Keksimme Monopolin peliksi, jonka säännöt kaikki tunsivat.

Kreikka-tytöt olivat aiemmin pelanneet tätä Ateenan kaduilla, nyt Helsingin.

Monopoli muuten lausutaan kreikaksi samoin kuin suomeksikin:)

 Pop corneja ja isoja karkkipusseja meni aikas paljon :)

Hauskaa oli kaikilla, pelikielenä englanti kreikkalaisella ja suomalaisella aksentilla.

Yleinen lause oli myös "in English, please!"

 Minulla on ollut töistä tässä vapaapäiviä, joten olen voinut leipoa ja passata.

Cake popseja tein yhtenä päivänä 41kpl ja eivätpä kovin kauan kestäneet, mikä on hyvä merkki.

Taikinassa tällä kertaa murskattuja piparkakkuja, suklaatuorejuustoa ja tilkka appelsiinimehua.

Päällisenä tietenkin Fazerin sinistä

 Kanelipullat ovat kovasti vieraidemmekin mieleen, joten leivoin niitä kahtena päivänä.

Tänään koulun jälkeen pöydän ääressä olikin koko nuorisoporukkamme herkuttelemassa lämpimillä pullilla ja kylmällä maidolla.

Marengit osoittautuivat myös hitiksi, kaksi pellillistä kuluivat päivässä.

Tänään kävimme Kreikka-tyttöjen sekä oman neitimme kanssa Tampereella Tallipihalla.

Vieraammekin ihastuivat täysin tuohon paikkaan.

Suklaapuodista he tekivät ostoksia ja saivat maistiaisina merisuolasuklaata, joka olikin todella hyvää:)

Tallipihalla oli muuten todella helppoa asioida engalnniksi, koska kaikki myyjät puhuivat hyvää englantia ja kaikki suklaidenkin nimet olivat myös englanniksi.

Opettajat suosittelevat ostamaan vieraille pienet läksiäislahjat ja emme oikein keksineet sopivia.

Tallipihan pienissä putiikeissa leikimme neidin kanssa salapoliiseja.

Kiertelimme ensin vieraidemme kanssa ja jos olimme huomanneet jotain pientä, mistä he pitivät, neiti lähti heidän kanssaan jo edellä ulos ja minä jäin ostamaan nuo täydennykseksi vieraidemme läksiäispussukoihin:)

Mukavaa ja hauskaa on ollut.

Olemme saaneet kaikki hyvää treenausta englanniksi puhumiselle ja oppineet muutaman sanan kreikkaakin.

Ennen kaikkea olemme saaneet kaksi uutta ystävää, joiden kanssa pidämme yhteyttä jatkossakin.

Ikävä tulee, kun tytöt muutaman tunnin päästä lähtevät kotimatkalle.

Toukokuun touhuja

On kyllä taas sellainen viikko takana, että tietää elävänsä toukokuuta.

Ja olevansa neljän aktiivisen lapsen äiti ja matkatyöläisen vaimo.

Tähän kun lisätään vielä pari iltavuoroa töissä ja auton hajoaminen niin huh huh.

Mutta kaikesta on selvitty ja osittain nautittukin.

Kamera ei oikein pysynyt vauhdissa mukana, joten kuvituksena on kukkia :)

Eilen otin vähän "omaa aikaa" vietyäni pojan mini golf -iltaan naapurikaupunkiin ja ajoin vaihteeksi kolmanteen kaupunkiin.

Ostin lahjan neidin kaverille täksi päiväksi ja kävin taimitarhalla.

Tällä kertaa mukaan lähti lisää punaisia markettoja ja paketillinen valkoisia kiviä.

Näyttävät minusta kivalta tuossa kuistin ruukussa.

Vähän kuin japanilainen puutarha ruukkuversiona :)

 

 Yhtenä iltana olimme nuoremman pojan luokan kanssa muistelemassa heidän leirikouluaan.

Televisiossa pyöri nonstoppina Barcelonan valokuvia ja oppilaat sekä mukana olleet opettajat kertoilivat reissusta.

Luokanvalvoja, joka ei tapaturman vuoksi päässytkään reissuun mukaan, sai tuliaisensa ja kehui luokkaa vuolaasti nyt kun yhteistyö on päättymässä eikä ollut ainoa, joka liikuttui.
Jälleen hän muisti kehua myös meitä vanhempia kasvatustyöstämme.

Tänään kuopus oli tanssikoulunsa kevätnäytöksissä melkein koko päivän.

Eväitä ja esiintymisasut mukaan ja esityspaikalle heti aamupäivällä.

Isovanhempiensa ja toisen neidin kanssa kävimme toisen päivän esityksistä katsomassa.

Kyllähän oli upeita esityksiä ja ihmetyttää, miten monimutkaiset ja nopeatempoiset koreografiat sujuivat noin loistavasti jokaisessa parissakymmenessä tanssissa ja balettiesityksessä.

Pienimmät opettaja talutti lavalle ja vanhempia neuvottiin hakemaan heidät yleisöön heti väliajalla ettei kenellekään tule liian ikävä.

Oma neitimme nautti täysillä esiintymisestä kahdella erilaisella ohjelmalla sekä tauoista, jolloin ehti juosta kavereiden kanssa jännitystä pois isossa liikuntasalissa.

Tietenkin myös ruusut esitysten jälkeen olivat tärkeitä ja kiva oli viedä kukkia myös opettajille.

Nyt alkoi kesäloma tanssijutuista :)

Tanssipäivän päätyttyä vein neidin kavereineen vielä suoraan luokkakaverinsa synttäreille.

Nuorempi poika taas vietti päivänsä ja viettää huomennakin messuilla.

Siellä on yhdessä tai kahdessakin kojussa mukana.

Mesuilla kävimme me muutkin ja siellä oli paljon tuttuja sekä kivoja kojuja ja esiintyjiä.

Erityisen mukavaa oli tavata sellaisia ihmisiä, joita en ollut nähnyt pitkiin aikoihin.

Neiti sai käsihoidon ja mukaan lähti kasvojen kuorinta-aine sekä hiusnaamio.

Tärkeitä ja kiinnostavia juttuja teinille ja hiusnaamiota aion kokeilla kyllä itsekin.

Huomenna onkin sitten taas ihan uudenlainen päivä.

Poika menee messuilemaan, mutta me muut taidamme joutua siivoamaan...

Neidin kreikkalaiset vieraat saapuvat illan suussa ja hän on määrännyt kaikki osallistumaan talon siivous- ja järjestämisprojektiin, että vieraat voivat tulla.

Minun silmääni täällä on aika siistiä kun esikoinen imuroikin päivällä.

Neiti muuttaa viikoksi pikkusiskonsa huoneeseen ja puunaa tuolla omaa huonettaan sopivaksi kahdelle vieraalle.

Kaappejaankin tyhjensi heidän käyttöönsä.

Sängyt kreikkalaistytöille petataan huomenna ja kummallekin tyynylle neiti aikoo laittaa Fazerin sinisen suklaalevyn tervetuliaisiksi.

Mielenkiintoinen viikko varmasti edessä.

Mukavaa viikonlopun jatkoa Sinulle :)

Pupujuttu II

Pupu-tarina on jatkunut :)

Vähitellen on ilmestynyt lisää tavaroita, joita pupu tarvitsee.
Torista löytyi käytetty häkki, jonka alkuvuodesta haimme.
Emme ihan varatessa tienneetkään, että häkki on noin iso.
Vaikka se oli osina, se mahtui autoon vain juuri ja juuri.
Mutta mukavampihan se iso häkki on.

Tuo mökkikin näytti eläinkaupassa isolta, mutta tuolla häkin nurkassa pieneltä.

Kuljetuskoppaa neiti etsi jonkin aikaa, koska halusi pinkin.
Synttärilahjarahoistaan tämäkin.

Pitkällisten suostuttelujen ja mietintöjen jälkeen aloimme vähän selvitellä, 

että mistä niitä ihan oikeita pupuja saa.

Pupuperheiden äideiltä olen kuullut paljon hyvää, toki niitä varjopuoliakin.
Olen liittynyt pupu-sivustoille ja kuullut kaikenlaista mm. koiran ja pupun yhteensopivuudesta.
Onneksi meidän koirulilla ei ole metsästysviettiä eli hyvin pitäisi sopeutua uuteen kaveriin.
Muutaman pupukasvattajan kanssa on nyt jonkin aikaa viestitelty.

Olemme saaneet myös kuvia pupunpoikasista.

Tämä on ihan pikkuinen, olikohan 3 viikon ikäinen.

Sitten löytyi kasvattaja, joka asuu kohtuullisen matkan päässä ja kasvattaa pupurotua,
johon olemme päätyneet.

Kääpiöluppakorvakani tuntuu olevan sopiva tuollaiselle pienelle ensimmäistä kaniaan hankkivalle.
(Vaikka eihän koko vastuu kanista tietenkään voi lapsella olla.)
Näistä kahdesta sisaruksesta neiti sai lopulta valita.

Viime viikolla kävimme pupuja katsomassa.
Matkalla kävimme karkkitukussa, josta löytyi puputikkareita :)

 Aika ihana kyllä :)

 Näyttää siltä, että tämä pupuvauva kotiutuu meille kesäloman alkaessa :)
Näissä kuvissa se on kuuden viikon ikäinen.
Voiko paljon suloisempaa otusta enää olla :)

Arvannette, että neiti laskee nyt entistä enemmän öitä loman alkuun.

Tänään pupusen varasto kasvoi isolla nipulla omenapuun oksia.

Ensi kerralla sitten taas jotain muuta kuin pupujuttuja.

Voi hyvin :)

Tulkoon kesä

Tänään alkoi kyllästyttämään tuo kylmyys ja sateisuus.

Miehen kanssa lähdimme helatorstai-illan ajelulle Kangasalle ja siellä mm. isoon taimimyymälään.

Nyt saavat yöpakkaset pysyä jo poissa!

Niin kaunista; sävy sävyyn kukka ja ruukku.

Ehkäpä nuo olisivat sopineet leikkimökin kuistille..

Lähtivät kuitenkin nyt mukaan vain kuvana.

 Upeita patsaitakin oli monenlaisia.

Alla olevan hintalapussa luki 1000 euroa..

Mutta kaunis se on silti.

 Ahkeraliisoja lähdimme hakemaan ja niitä löytyikin.

Ne ovat nyt tuossa kuistin ruukussa, mutta vähän niitä aion vielä harventaa ja laittaa jotain muuta joukkoon kunhan tässä ehdin.

Uusia kuvia tulossa sitten.

 Tämän nimeä en huomannut kysyä, mutta se lähti mukaan ihan vain kivan värinsä vuoksi.

Tuossa ruukussa se näyttää ihan karamelliltä.

Taitaa se suunnittelemani tyylikkään valkoinen kukkaloisto jäädä taas tältä vuodelta ;)

 Kahdella eurolla myivät pelargonioita.

Sisäkuistille haaveilen ikkunalaudoista, joilla olisi pelargonioita saviruukuissa ympäri vuoden.

Kaksi mahtuu tuohon hyllykön päälle, hyvä alku siis jo :)

 Tässä vielä vanhemman neidin ottama kuva joltakin alkuviikon illalta.

Hän on erittäin taitava valokuvaaja ja lähettää usein otoksiaan puhelimeeni ilokseni ellen ole kotona.

Aion tännekin laittaa välillä näitä hänenkin kuviaan.

Nyt tuolta tv-huoneesta kuuluu Mertarannan ääni niin innostuneena, että taidanpa siirtyä vielä vähäksi aikaa seuraamaan peliä miesväen kanssa.

Kaikkea hyvää Sinulle :)