Tänään opin, että joskus sitä ei itse tiedä, mitä haluaa...
Työpäivän jälkeen koti huusi imurointia (se ääni onneksi vaikeni, kun sammuttelin valoja ja laitoin pikkulamppuja ja kynttilöitä palamaan), pyykkivuori valloittajaa ja minua väsytti.
Ulkona oli jo taas pimeää (kuten aamullakin töihin ajaessani) ja olin tyytyväinen, ettei tarvitse enää tänään lähteä minnekään.
Ensimmäinen koneellinen pyykkiä koneeseen ja ruokaa laittamaan.
Kun sain ruoan pöytään, esikoinen soitti, että voisinko hakea hänet naapurikaupungista, kun bussi olikin jo mennyt...
Sovimme, että lähden jonkun ajan päästä hakemaan ja hän menee jonnekin syömään odotellessaan.
Matkalta soitin ja hän neuvoi ajamaan torin laitaan, jossa hän odottelisi minua.
Harmistus pimeällä ja väsyneenä ajamisesta katosi, kun näin, että tuolla torillahan oli iso JOULUTORI :)
Koko tori täynnä ihania kojuja, valoja ja tuoksuja.
Nuorisokuoro soitti ja lauloi lavalla juuri yhtä suosikkijoululauluani: Tulkoon joulu.
Kiertelimme kaikki kojut ihaillen ja tutkien.
Mukana oli muutama saksalainenkin koju.
Kivoja ideoita oli monenlaisia.
Paras idea olivat suloiset pienet pastellisävyiset penkit, joissa luki "jäähy" ;)
En tiedä, olisiko suvun pikkuisilla käyttöä sellaisille...
Pienen joululahjaostoksenkin tein.
Olo oli tuon kierroksen jälkeen niin virkistynyt, että taas jaksaa :)
Mukavaa illan jatkoa Sinulle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti