Aarteita

Eilen kirjavarastoni karttui alla olevalla pakinakokoelmalla,

jonka ostin kun olin Leaa kuuntelemassa.

Ensimmäisessä pakinassa kerrottiin tarinaa paimenista.

Paimenet olivat leiriytyneet yöksi, kun heidät ympäröi yllättäen kirkas valo. Heille puhuttiin viesti kerätä laukkuihinsa niin paljon pyöreitä kiviä kuin voivat  ja kulkea päivän matka.

Paimenet olivat sanomaan vihaisia ja pettyneitä, koska he kokivat tehtävän vähäpätöiseksi ja järjettömäksi.

He kuitenkin keräsivät valitellen muutaman kiven.

Seuraavana iltana he huomasivat kivien muuttuneen laukuissaan timanteiksi.

Nyt he tietenkin harmittelivat, etteivät olleet keränneet suurta määrää kiviä.

Kirjassa verrataan noita kiviä nykyhetkeen.

Saatamme valitella nykyarkemme vaikeutta ja tylsyyttä tai harmautta.

Myöhemmin näemme näiden hetkien arvon aivan toisella tavalla ja saatamme harmitella kuin kivien kerääjät, miksi emme osanneet arvostaa kyllin tätä aikaa ja näitä tapahtumia sekä ihmisiä ympärillämme.

Minusta tuo oli oikein hyvä ajatus ja muistutus.

Mitä mieltä sinä olet?

 Aarteista juttelimme myös eilen aamulla kuopuksen ja hänen ystävänsä kanssa, kun tytöt herkuttelivat Sacher-kakun lopuilla.

Samalla sivistimme vähän itseämme etsimällä wikipediasta tietoa Sacher-kakun alkuperästä. Siis vähän maantiedon ja historian opiskelua ;)

Huomasimme, että Sacher-kakun on kehittänyt Hra Sacher yli 100 vuotta ennen lastemme isovanhempien syntymää ja alkuperäinen resepti kulkee salaisena Sachereiden suvussa ja sillä leivotaan kakkuja vain tiettyihin kahviloihin Wienissä.

Tytöt alkoivat sitten miettiä, miten hienoa olisi jos heidänkin suvussaan kulkisi tuollainen aarre :)

Pohdimme, mikä voisi olla meidän sukujemme aarre. Leipäreseptin toinen tyttö muisti kulkevan suvussaan ja meillä on ainakin miehen isoisän tekemiä puuveistoksia sekä hänen sodasta kirjoittamiaan kirjeitä.

Puhuimme myös, miten jokin luonteenpiirre voi kulkea suvussa. Meidän neiti totesi, että meidän suvussa on ainakin paljon koiria :)

Tämän meidän koiran kanssa yksi oma arjen pyöreä kiveni on kiireettömät istuskelut kotiterassilla kahvikupposen kanssa auringosta nauttien.

Erityisen kiitollisia olemme myös ystävistämme nyt, kun automme on pitkään huollossa ja niin moni on tarjonnut meille kuljetusapua.

 

Ihanaa viikonloppua Sinulle ja muistahan kerätä niitä pyöreitä kiviä :)