Palmusunnuntaina noin vuonna 30 Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja ihmiset heittivät palmunoksia hänen eteensä.
Suomessahan palmunoksien tilalla käytetään pajunoksia tämän ajan koristeina.
Täällä kun muut oksat näyttävät vielä tähän aikaan melko kuolleita, niin paju symboloi elämää ja Jeesuksen voittoa kuolemasta.
Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: »Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian.»
Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana:
– Sanokaa tytär Siionille:
Katso, kuninkaasi tulee!
Hän tulee luoksesi lempeänä,
ratsastaen aasilla,
työjuhdan varsalla.
Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi:
– Hoosianna, Daavidin Poika!
Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!
Hoosianna korkeuksissa! (Mat.. 21:1-9)
| "Noussut on satulaan ratsunsa, kuitenkin kuningas." |
Jeesuksen ratsastaminen aasilla ihmisjoukon hurratessa oli aika epätyypillistä hänelle.
Yleensähän hän kulki kävellen ja toisaalta kuninkaana hän olisi voinut ratsastaa myös uljaalla ratsulla.
Aasi puhuttelee nykyajankin ihmisiä monella lailla.
Halusiko Jeesus osoittaa, että pieni ja tyhmänäkin pidetty eläin sopii hänen palvelukseensa?
Halusiko hän olla matalammalla ja lähellä ihmisiä?
Uskon, että nykyäänkin aasin selässä oleva risti on merkkinä niiden esi-isien tärkeistä tehtävistä; tämän lisäksi Marian kantamisesta vähän ennen Jeesuksen syntymää.
 |
| Aasin selkä kuvattuna Tampereella joulun alla -13 |
Meillä kuopuksella on ystävä yökylässä.
Eilen keräsivät pajunoksia ja koristelivat ne virpomisoksikseen.
Nyt lähtivät virpomiskierrokselle tuttuihin paikkoihin.
Meillä käy yleensä hyvin vähän virpojia, kun asumme vähän "piilossa".
Virpomisenkin tausta on hyvin kristillinen, alunperin Karjalassa virpomisloru kuului näin:
Virvon, varvon tuoreeks´terveeks´
tulevaks´ vuodeks´.
Jumala siunua siunatkoon.
Sulle vitsa, mulle palkka.
 |
| Lakuniput odottavat virpojia. |
Tässä vielä tuosta tämän päivän laulusta Jukka Pojan versio
Nuoremman pojan vein jo aamusta kirkkoon, saavat viimeiset merkintänsä rippikoulua varten.
Mies lähti pitkälle työmatkalle, mutta onneksi meillä on kaikenlaisia kivoja suunnitelmia tälle ajalle.
Hyvää Palmusunnuntaita Sinulle :)
PS: Tarkoituksena on siis tehdä tänne sellainen hiljaisen viikon kalenteri, johon vähän itsekin kertailen, että mitä silloin kauan sitten oikein tapahtuikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti