Viime päivissä on ollut juhlahumua :)
Perjantaina esikoisemme osallistui vanhojen tansseihin.
Seitsemän viikkoa hän kävi treeneissä tanssiparinsa koulussa naapuripaikkakunnalla ja viimeisinä päivinä treenipäivät olivat aika pitkiäkin.
Lisäksi piti tietenkin hoitaa kurssit myös omassa lukiossa.
Arki helpottuu kummasti kun tuo reissaaminen autokyydillä/bussilla jää pois.
Olivathan upeat tanssiaiset :)
Ensin olimme isossa hallissa, jossa näimme kymmenen upeaa tanssia.
Ihme, miten monimutkaisia ja viimeisessä potpuri-kappaleessa tiheäänkin vaihtuvia koreografioita nuoret taisivat,
Puvut olivat upeita, neidot kauniita ja pojat komeita.
Itse seurasin enimmäkseen vain oman pojan ja hänen parinsa tanssia, mutta kyllähän kokonaisuuskin hieno oli, kun kymmenet parivat tekivät liikkeet samassa tahdissa.
Kuvaaminen oli hyvin haastava suuren yleisömäärän ja tanssiparien nopeiden liikkeiden vuoksi.
Seuraavassa kuvassa oma poikamme on edessä toinen oikealta.
Tyttömme olivat mukana ja päättivät osallistua aikanaan myös vanhojen tansseihin.
Taitaa olla paras alkaa jo säästämään, kustannukset kun ovat tyttöjen kohdalla ihan eri luokkaa kuin poikien, joille riittää vuokrapuku ja -kengät sekä parturikäynti.
Hiusgeeliä kävimme kyllä vielä tanssiaisten aattoiltana ostamassa pojan tanssiparin pyynnöstä ;)
Illalla oli juhlava kutsuvierastilaisuus kahvituksineen vanhemmille koululla.
Siellä soitti oikea orkesteri ja nuoret tanssivat kolmena ryhmänä kukin ryhmä 3-4 tanssia.
Tuolla tanssiparit myös esiteltiin nimeltä.
Aikamoista menoa oli meillä tuo perjantai, kun lisäksi yhdellä lapsista oli luokan talkookeikka sekä lähtö viikonloppua viettämään ystäväporukalla, yhdellä oli harrastus sekä koulun ystävä-disko ja kolmas kävi ystäviensä kanssa syömässä ja tulivat meille iltaa viettämään.
Onneksi meillä oli viikonlopun lasten kuljetuksissa apuna kaikkiaan neljä muuta kuskia lisäksemme, muutenhan nuo kaikki eivät olisi viikonloppuun mahtuneetkaan kun vielä itsekin olin lauantain ja sunnuntai töissä ja mies lähti työmatkalle sunnuntaina.
Toinen juhlapäivä oli tietenkin Ystävänpäivä.
Minusta ystävänpäivä on joka päivä, joten osa ystävänpäivätoivotuksistani lähtikin myöhässä kalenterista riippumattomina ystävänpäiväterveisinä.
Sain kuitenkin ihan oikeana päivänä muutaman kortin sekä ihastuttavan lahjan :)
Tähän vielä teille kaikille yksi ystävyyttä kuvaava runo, jonka löysin:
Ei kaivata lausetta monta,
ei tarvitse selittää.
Kun viestiä sanatonta
jo ystävä ymmärtää.
Ei ystävyys suuria vaadi
vain ikkunan avoimen,
ei suunnitelmia laadi,
vaan odottaa kuunnellen.
Se mikä on aitoa meissä,
se ainoa voimaan jää,
ja hauraissa, särkyneissä
on ystävyys väkevää.
- Anna-Mari Kaskinen -
Nautihan kauniista pakkaspäivistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti