Lähtöjä ja paluita

Ellei lähde, ei voi palata takaisin...

 Etukäteen ajattelin, että tästä viikosta tulisi hyvin rauhallinen, koska meitä on kotona vain neljä ja minullakin muutama vapaapäivä.

Erilainen viikko meillä on ollutkin, kun lisäksi toinen poika on työelämään tutustuminen -jaksolla päivät.

Touhua ja juttuja, lähtöjä ja paluita on silti riittänyt.

Jatkoripari alkamassa.

Esikoinen on Music Campilla Hollannissa.

Parin muun nuoren sekä opettajan kanssa siellä soittavat ja tapaavat nuoria muutamasta muustakin maasta.

Viestittelyihin hänellä ei ole odotetusti aikaa riittänyt kuin lyhyesti iltaisin.

"Millainen päivä on ollut?" "Hyvä."

"Vähän tarkemmin?" "Tosi hyvä!"

Jep jep.

Lähdön ovat saaneet myös loputkin kesäiset vaatteet.

Paluun tekivät rasat, myssyt ja kaulahuivit.

Inventaarion tässä vaiheessa näyttää siltä, että kenkäkauppa kutsuu kovaäänisesti, mutta uusia talvitakkeja tarvitaan ehkä vain yksi.

Paluun ovat tehneet myös kynttilät ja yksi valosarjakin pääsi olohuoneeseen jo.

Eilen kävin vanhemman neidin kanssa elokuvissa :)

Tähtiin kirjoitettu virhe oli kyllä hyvä ja puhutteleva elokuva.

 Siinähän kerrotaan kahden syöpäsairaan nuoren romanssista. 

Hauskaa, että osa elokuvasta oli kuvattu Amsterdamissa, joten pääsimme vilkaisemaan vähän esikoisenkin maisemia samalla.

Kesken elokuvan tuli pojalta viesti.

Kertoi pikkusiskon 10v olleen "taas aktiivinen":

Nam :)

Tänään koulusta ja tet-päivältä kotiin palaavia odottaa pino lättyjä :)

Kuopus ystävineen jo palasikin ja lätyt maistuivat.

Seuraava kattaus on sitten kahden keskimmäisen palatessa.

 Yöpakkaset ovat nipistelleet kesäkukkiakin jo.

Pelargoniakin on vaihtanut syysväriin.

 Kuistin ahkera-Liisa ei kestänyt pakkasta, joten vihdoin pääsin laittamaan sen tilalle ericoita.

Kun en tahdo malttaa heittää hyvin kukkivia kukkia pois..

Ericat ovat yksi niistä asioista, jotka kuuluvat syksyyn ja juuri tuossa värissä.

Linssilude-apulaiseni halusi mukaan kuvaan :)

Mieskin yrittää kotiutua.

Ranskan lakko aiheuttaa näköjään hankaluuksia vielä paluunkin suhteen eli arvioitu paluuaikansa on...viikonloppuna.

Ranskassa +27c.

Viikonloppuumme kuuluu ainakin lauantai-koulupäivää, yökyläilyä ja vanhempain-palaveri.

Nyt kutsuu kahvikuppi ja päivän lehti.

Viikonloppuna torstaina

 Vuorotyön iloja on viettää viikonloppua arkenakin :)

(...vaikka oikea viikonloppu meneekin sitten töissä)

Ehtii pestä pyykkikorin tyhjäksi, lukea sähköpostit, blogeja ja koulun viestit sekä vilkaista kalenteria että mitäs sitä on ensi viikon ohjelmassa. Ja kutoa!!

Tänään oli ihana saada kaksi hyvää ystävää kylään heti aamusta.

Ruokaakin ehtii tehdä ihan ajan kanssa ja huomenna ajattelin olla pullantuoksuinen kotiäiti kun lapset tulevat koulusta :)

 Monien vuosien tauon jälkeen ostin vahakangas-liinan keittiön pöytään ja äsken sen vaihdoin paikalleen.

Pari päivää sitten kävin jo kuvaamassa pari vaihtoehtoa ja tyttöjen kanssa sitten päätimme, että tämä on paras.

Pöydässä se näyttääkin vieläkin kauniimmalta kuin kaupan rullalla.

Kivaa vaihtelua ja väriä :)

 Vitamiineja meillä syödään jo, vaikka ilmat ovatkin ihanan lämpimät.

Eikä tämä ole mikään maksettu mainos :)

Täytyy yrittää pysytellä terveenä, että saadaan arki soljumaan.

 Eilen iltavuoron jälkeen toiseksi paras asia oli esikoisen leipoma pitsa, jota oli vielä jäljellä minullekin.

Oli muuten Todella hyvää :)

Parasta oli kuitenkin se, että kaikki lapset olivat vielä hereillä ja söime yhdessä iltapalaa.

Alkuviikosta oli myöhäisempikin iltavuoro, jonka jälkeen lapset olivat jo nukkumassa.

Sen jälkeen oli vähän kurja lähteä seuraavana aamuna aamuvuoroon lasten vielä nukkuessa...

 Ehkä nyt osaan vieläkin enemmän arvostaa niitä iltoja, kun ehdin olla ihan vain kotona lasten kanssa.

Arjen normaalit puuhat ja hälinät kun talo on täynnä lapsia kavereineen ovat niin kodikkaita.

 Tässä olisi vähän näitä maalaiskuvia taas.

Miestä hain sunnuntaina miesseminaarista (miesten vuosihuolto, heh) niin matkalla vähän kuvailin.

 Huomenna pääsen taas samoihin maisemiin kun vien pojan kavereineen samaan paikkaan jatko-riparille.

Sitten meneekin muutama viikko ennenkuin tytöt menevät tuonne omalle tyttöjen leirilleen.

Tuo aapiskukko läheisen koulun päädyssä on minusta niin hauska :) 

Viime viikonloppu oli aikamoista aikatauluttamista ja menemistä.

Tässä yksi kuva sieltä: pojan luokan järjestämän urheilupäivän buffet-pöydästä.

 No eipä tulevakaan viikonloppu paljon rauhallisempi ole.

Siihen kuuluu pojan jatkoriparin lisäksi ainakin minun kaksi työvuoroani ja neidin yökylä-kaverisynttärit kuuden kaverinsa kanssa. Noin niinkun normijuttujen lisäksi.

Mieskin vaihtaa taas maata; ensi yönä Saksasta kotiin ja sunnuntaina Ranskaan.

Nyt tää lähtee vielä lenkille ennenkuin lapset kotiutuvat.

Ihanaa viikonloppua Sinulle :)

Nautihan vielä auringon vähään aikaan viimeisistä lämpimistä säteistä niin kauan kuin niitä riittää.

Yksi pala lisää

Syksy toi muutama viikko sitten tullessaan yhden uuden palan tämän perheen palapeliin.

Aiheeseen liittyen ja pala-teemaa jatkaakseni tässä kirja, jonka kesällä luin:

Tuo on muuten erittäin suositeltava kirja kaikille muistisairauksista läheisen sairauden, työn tai muun syyn vuoksi lisätietoa kaipaaville. Helppolukuinen, monipuolinen ja kaiken kaikkiaan hyvä kirja.

Tuon avulla pääsee hyvin sisään muistisairaan sekä omaistensa elämään.

Tässä lisää kesän ja syksyn lukemistoani:

 Tuo uusi pala meillä on minun vuorotyöni muistihäiriöisten vaativan tehostetun asumisen yksikössä.

Yötöitä minulla ei onneksi ole, mutta iltatyöt ja aikaiset aamulähdöt tuovat kyllä uutta haastetta tähän arkeen, jossa on myös neljän lapset asiat ja harrastukset sekä mies, joka on... aika harvoin kotona.

 Ensimmäisestä iltavuorosta palatessani kotona odotti tällainen viesti vanhemmalta tytöltä.

Tekstissä lukee "sininen=gluteeniton, vihreä=normaali".

 Lapun alla oli kaksi kakkuvuokaa ja vuokien alla kaksi kakkua.

Isoveli oli käynyt kaupassa ostamassa tarvikkeita ja neiti leiponut nuo, kun olin sanonut että seuraavana päivänä tulee kylään keliaakikko-ystävä.

Aika ihania lapsia minulla :)

 Hyvin ovat lapset muutenkin pärjänneet. 

Palapelin sujumista helpottaa se, että lapset ovat jo oikeasti aika isoja, heillä on toisensa ja minulla aika paljon arkivapaitakin, kun en tee täyttä työaikaa. Tarvittaessa teen lisävuoroja, mutta niitä sovittelen sen mukaan kummassa minua milloinkin tarvitaan enemmän töissä vaiko kotona.

Aika ihanteellista etenkin kun työpaikkanikin on kaikin puolin aivan ihana :)

Lisäksi meillä on tukiverkostossa ihania ihmisiä, joilta voi pyytää ihan minkälaista apua tahansa ja jotka kantavat meitä rukouksissaan.

Miehen tänään lähettämä kuva Berliiniläisestä kirkosta

Joki Norjassa, miehen viime viikolla lähettämä kuva.

Meillä on edessä aikas toiminnantäyteinen loppuviikko.

Siihen mahtuu ainakin miehen  kotiinpaluu, lasten harrastuksia kahdella päivällä, pojan luokan järjestämä liikuntapäivä (jonka puffettiin lupauduin), iso seurakunnan tilaisuus meillä (leipomista siihenkin), miehen miesseminaariin osallistuminen, pojan luokan pakkaustalkoot läheisessä marketissa ja miehen uusi reissuunlähtö.

Nyt eräs odottaa jo oven avaajaa:

Naapurin koira.

Se käy meillä toisinaan Ladylla ruokavieraana.

Tosin isäntäväkensä toiveesta emme anna sille enää ruokaa.

Jos katsot kuvaa tarkasti, pitkät kuolavanat erottuvat ;)

Taidetaan Ladyn kanssa lähteä tästä sen seuraksi terassille.

Ihania syyskuun aurinkopäiviä Sinullekin :)

Syyskuussa

Niin se vaan kääntyi taas sivu kalenterissa kun alkoi syyskuu.

Syksy on kyllä yksi parhaita vuodenaikoja lähinnä väriensä vuoksi.

Silloin saa parhaat luontokuvat ja kotiinkin on kiva tuoda värejä, sellaisia lämpimiä.

Mietin ostanko lainkaan krysanteemia tänä vuonna, kun nuo kesäkukat vielä kukkivat niin, etten malta laittaa niitä vielä pois.

Kuitenkin päädyin yhden krysanteemin kuistille ostamaan.

Kyllä se jotenkin niin kuuluu syksyyn :)

 Kutomiskausikin alkoi tuossa ja nyt on melkein kolme paria lapasia tehtynä.

Ihania uusia syysvärejä on langoissakin :)

 Teen nyt tuollaisia paksumpia rasoja eli kahdella langalla.

Toisena värinä vaalea harmaa ja toisena jokin pastelliväri.

Kutsun noita syreeni-rasoiksi, kun etenkin nuo lilat tuovat mieleen syreeninkukat.

Nämä päätyvät joulunlapsi-paketteihin eli lämmittämään lasten kätösiä Moldovan tai Romanian köyhissä kylissä. Teemme tänäkin vuonna neljä pakettia ja kudon jokaiseen lapasten lisäksi sukat ja pipon.

Olen ostanut jo valmiiksi joitain koulutarvikkeita paketteihin vuoden mittaan ja ostan lisää sitä mukaa kun kohdalle sopivia sattuu.

Keräyksen sivut ohjeineen löytyvät täältä.

Haastankin jo Sinut mukaan ainakin yhdellä paketilla tai vaikkapa yhtä monella kuin sinulla on lapsia :)

Tuolta sivuilta löytyy ohjeet ja keräyspaikkojakin on taas kattavasti ympäri maan.

Me teemme tänä vuonna paketit ikäryhmään 10-14v, koska omat lapsemme ovat kaikki jo tuossa iässä tai ylikin. Teemme kaksi tytölle ja kaksi pojalle.

Kuten olen sanonut, meillä tykätään myös leipoa ja juhlia milloin mitäkin.

Tässä välissä on juhlittu taas yhdet nimipäivätkin, mutta lapset keksivät mielellään kaikenlaisia juhlan aiheita. 

Yhtenä iltana kuopus sai leivonta-inspiraation.

Niinpä hän leipoi kakun ja juhlan aiheena oli kuulemma meidän kaikkien syntymättömyys-päivä.

Katto Kassinen tuon muistaakseni keksi, että ellei ole syntymäpäivä, voi juhlia syntymättömyyspäivää :)

Viime viikonlopuksi kuopus sai parhaan ystävänsä yökylään ja taas tarvittiin kakku.

Neitoset juhlistivat sitä, kun tulee kuluneeksi kokonaiset seitsemän vuotta siitä kun he tapasivat päiväkodissa ensimmäistä kertaa.

Tuosta asti he ovat olleet parhaita ystävyksiä.

Kakussa siis seitsemän kynttilää :)

Kakkua he leikkasivat tietenkin yhdessä :) 

Täällä kaikki lapset potevat jonkinasteista flunssaa.

Tytöt joutuivat jäämään pois koulustakin parantelemaan itseään.

Kävin ostamassa ison purkillisen uusia vitamiini-tabletteja, niin eivätköhän tauditkin tuosta lähde, kun lisäksi pysytellään lämpiminä ja lepäillään tarpeeksi.

Hyviä syyskuun ensipäiviä Sinulle :)