Kesäkuun positiivisia

Tuolla facebookiin puolella on liikkunut sellainen positiivisuushaaste.

Viiden päivän ajan on pitänyt kirjata ylös kunakin päivänä kolme positiisista asiaa ja haastaa muitakin tekemään samoin.

Ehkä tuollainen olisi vielä parempi tehdä loka-marraskuussa, sillä nyt ainakin tuntui ettei ole ongelmia löytää positiivisia asioita päivistään.

Iso positiivinen asia meidän perheessä tänä kesänä olivat pojan rippijuhlat sekä tietenkin se, miten hyvin poika viihtyi rippileirillään.

Nyt on sitten paljon suunnitelmia hänellä, melkein joka viikonloppu tuo rippikouluporukka kuulostaisi jossakin päin kokoontuvan. Leirillä oli nuoria ympäri Suomea, mutta onneksi aika paljon tästä 50km säteeltä.

Konfirmaatiotilaisuus puheineen oli upea ja kotona oli ihana juhlia rakkaiden ystävien ja sukulaisten kanssa.

Hyvä ystävä oli minulla myös keittiöapuna ja olin kyllä todella tyytyväinen, että hänet tuohon tehtävään pyysin. Enhän muuten olisi juurikaan ehtinyt vieraiden kanssa jutella. Vastapalvelukseksi menen auttamaan hänen tyttärensä rippijuhliin ensi kuussa.

Pojalla oli siis ollut upea ja vähintäänkin mieleenpainuva leiri, mutta väsynyt hän oli. 

Juhlapäivänä oli kuitenkin takana melkein kahden viikon leiri ja eihän siellä paljon oltu maltettu nukkua.

Sääkin meitä suosi: juhlaa edeltävät siivouspäivät olivat sopivan viileitä, mutta juhlapäivä aurinkoinen.

Kuopus ystävineen rippileirin vierailupäivänä.

Kuopus lähti samaan paikkaan omalle leirilleen heti juhlan jälkeisenä maanantaiaamuna.

Hänellä oli leirille lähtiessään kolme toivetta:

1. kahden hengen huone ystävänsä kanssa

2. huone läheltä päärakennusta

3. että leiri kestäisi viikon

No kaksi ensimmäistä toteutuivat, heillä oli tosi kiva kahden hengen huone omalla wc-suihkutilalla ihan päärakennuksessa. Kun he sinne tavaransa levittivät (tai siis petasivat sänkynsä ja laittoivat tavaransa kaappeihin ja hyllyille), oli se todella kodikas ja aika vaaleanpunainen :)

Tytöillä oli oikein onnistunut kolmipäiväinen leiri ja upeaa loppujuhlaa pääsimme me hakijatkin katsomaan.

Paluumatkalla poikkesimme vielä jäätelötötteröille ja tytöt suunnittelivat jo mihin leiripajaan he ensi vuonna ilmoittautuvat. 

Tänä vuonna he olivat draama-pajassa ja esittivät näytelmiä loppujuhlassa.

Toinen neiti päätti lähteä pojan kummien perheen mukana pohjoiseen rippijuhlan jälkeisenä päivänä.

Kuten näissä kaikissa tapahtumissa, tässäkin tuntuu, etteivät sanat (etenkään adjektiivit) riitä kuvaamaan sitä, miten hienoa neidillä kuulostaa tuolla reissussa olevan.

Monena vuonna jo heillä vieraillessamme neiti on ollut innokkaana mukana aamu- ja iltanavetoissa ja hän on nimennyt sieltä itselleen kummilehmänkin, Inkiväärin.

En nyt saanut tätä käännettyä, mutta hän on Inkivääri.

Innolla neiti tekee maatilan töitä ja on nyt päässyt heinäntekoonkin mukaan.

Ja kaiken lisäksi hän on löytänyt uuden hyvän ystävän :)

Naapuritaloon oli tullut Etelä-Suomesta kesälomalle melkein saman ikäinen tyttö, joka myös pitää lehmistä.

Tuo tyttö on ollut yökylässäkin nyt ystäväperheemme luona ja tytöillä on ollut oikein hauskaa yhdessä, kahdella selvästi samanhenkisellä :)

Paluumatkalla neiti aikoo olla vielä pari päivää mummolassa hemmoteltavana ennen kuin palaa kotiin.

"Limu"

 Ja lisää positiivista: miehellä alkoi tänään seitsemän viikon (!) ylityö- ja kesäloma :)

Niin ja luentoakin jo aloittelimme. 

Yksi hyvä puoli luennon tekemisessä on, että tulee tartuttua uusiinkiin 

kirjoihin kulloisenkin aiheen mukaan. 

Alla oleva kirja on oikein suositeltavaa kesälukemista, siinä on 40 romanttista ja muuten vaan kaunista tositarinaa.

Oikein ihanaa juhannusta Sinulle :)

Minä alan leipoa huomisille esikoisen synttärivieraillemme, kunhan mies kotiutuu kaupasta.