Tekstinä tämän päivän kohta kirjasta "Virtoja erämaassa".
Kuvat eilisillalta seurakuntamme kokouspaikalta.
"... minä olen sinua koetellut kärsimyksen pätsissä" (Jes. 48:10)
"Minä olen valinnut sinut ahdistuksen ahjossa" (engl.)
Eikö Herran sana meille elävöityessään ole samaa kuin liekkien kuumuuden sammuttava lempeä sadekuuro.
Eikö se ole kuin asbestisuojus, jolle tulikaan ei voi mitään - Jumala on valinnut minut.
Köyhyys, kolkuta vain oveani! Jumala on jo kodissani, ja Hän on valinnut minut omakseen.
Sairaus, voit kyllä yrittää sisälle, mutta minulla on lääke jo valmiina - Jumala on valinnut minut.
Mitä tahansa tapahtuukaan minulle tässä kyynelten laaksossa, tiedän olevani Jumalan valittu.
Kristitty, älä pelkää! Jeesus on kanssasi!
Hän on lohdutus ja turva tulisissa koetuksissasi.
Hän ei koskaan hylkää ihmistä, jonka on omakseen valinnut.
"Älä pelkää, sillä minä olen kanssasi" on Hänen varma lupauksensa "ahdistuksen ahjossa" oleville omilleen.
Kärsimyksen kuorma näyttää niskassamme riippuvalta hautakiveltä. Todellisuudessa se on kuitenkin vain paino, jota tarvitaan pitämään helmiä etsivää sukeltajaa meressä.
Ajatukset sairaan kummipoikamme luona sairaalassa <3
ystäväni luona, joka menetti äskettäin syntymättömän vauvansa <3
toisen ystävän, joka menetti vauvan, jota ei vielä tiennyt odottavansakaan <3
Sekä näiden perheiden,
muun muassa.
<3
2 kommenttia:
Kauniita ja lohduttavia ja rohkaisevia sanoja tuossa kirjassa Virtoja erämaassa. Kiitos!
Marja
<3
Lähetä kommentti