torstai 20. marraskuuta 2014

Harmaan eri sävyjä

Harmaata on...
Mulla on sellainen Déjà-vu, että olen kirjoittanut näin ennenkin.
Tämä seuraava kuva on otettu puolenpäivän aikoihin, valoisimpaan aikaan.
Eilen kyllä lenkillä mietin, että nyt pihlajanmarjat näyttävätkin kauniilta, kun oksat ovat muuten kuivat ja paljaat ja taustakin harmaa.
Siinä ne punaisina hienosti korostuvat.
Ehkä sitä täytyy olla vähän harmaata välillä, että pienet kirkkaammat jutut pääsevät paremmin esille.
Noin niinkuin elämässä yleensäkin.
Menipä filosofiseksi ;)
 Tämä lumiukko ystävän pihassa oli niin hauska, että piti oikein valokuvata.
Eipä ole paljon ukosta jäänyt jäljelle.
 Mieskin on harmaissa, nimittäin armeijan harmaissa.
Kertaamassa ja etenkin uutta oppimassa.
Ammunta ainakin oli sujunut hyvin.
Siinäpä ne harmaat.
Meidän arki ei onneksi ole ollenkaan harmaata.
Minä vietin viikonloppuni alkuviikosta ja nyt tuntuu ihan maanantailta.
Vuorotyötä tehdessä on hieman haasteellista muistaa, mikä päivä on menossa, kun tunne sanoo toisin kuin järki ;)
"Viikonloppu" meni rentoutuen ja kahtena päivänä oli hyviä ystäviäkin kylässä.
Tuo onkin kaikkein paras tapa päästä irti työasioista, kun heti työpaikan ulko-ovella ystävä soittaa, että sopisiko tulla käymään, taidan olla teillä jo ennen sua :)
Toki myös pyykkiä täytyi pestä ja normaaleja kotihommia tehdä, kun niitä teen mahdollisimman vähän työpäivinä.
Kuopuksen kanssa käytiin vähän shoppailemassakin ja koiran kanssa lenkkeiltiin.
Niin ja syntyihän taas parit lapasetkin tuossa sivussa.
Tuossa vähän valkoisempi kuva, sekin tältä kuulta.
Toivottavasti pian pääsee taas ottamaan lumikuvia :)

Kivoja päiviä Sinulle :)






























keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Talvi kävi jo näyttäytymässä

Yhtenä aamuna kaikki oli valoisampaa.

Olisihan se kiva, että tuo lumi tulisi pidemmäksikin ajaksi ja vaikka, jos saan pyytää, joulun seuduksi.
Joulun Lapsi -pakettimme lähtivät matkaan.
Ne menevät 10-14v ikäisille kahdelle tytölle ja kahdelle pojalle.
Lahjat eivät varmasti jää lahjakeon pohjalle unohduksiin, vaan lapset kuulemma säilyttävät nuo pahvilaatikotkin vuosikausia aarteinaan.
Aika ihana ajatus saada ilahduttaa lasta, joka ei omista mitään eikä ole koskaan saanut lahjaa.
Toivottavasti kutomani villavaatteet tuntuvat lämpimiltä heidän käsissään ja jaloissaan, 
Toivottavasti he pitävät leluistaan, joita heille valitsimme.
Ajatella, että nuo lapset asuvat täällä Euroopassa.
Laskin, että jos ajaa Helsingistä Saariselälle ja takaisin, on tullut ajaneeksi jo pidemmän matkan kuin mitä on matka Suomesta noiden lasten luo.
Kun täällä lapsi saattaa moittia käynnykkäänsä, jos se on liian vanha malli tai kuoret ovat väärää väriä, niin tuolla lapsi kulkee lumessa omistamatta kenkiä.
Vaikka pakettien keräyspisteet sulkeutuivat tältä vuodelta (paitsi Helsinkiin voi paketin vielä itse viedä), keräykseen voi yhä osallistua täällä rahalahjoin.
Rahaa tarvitaan ainakin bensakuluihin kun vapaaehtoiset paketteja ja muuta apua perille vievät.
Itse aion aloittaa heti joulun jälkeen valmistelut ensi vuoden paketteja varten, josko saisimme silloin kasaan enemmänkin kuin nuo neljä pakettia.
Nyt olen vapaapäivinäni paketoinut jo lahjoja näille lähempänä oleville ihmisille.
Joulukoristeita myös tuntuu jo vähitellen ilmestyvän paikoilleen.
Kun niitä ajattelee talvikoristeina, ei tunnu liian aikaiselta laittaa niitä jo esille ;)
Vaikkakin vähän jouluisilla mausteilla, niin tällaista normaaliarkea vaihtuvine menoineen täällä vietellään.
Mies palasi USA:sta ja lähti Saksaan, onneksi ehti osan isänpäivästä olla kotosalla.
Nuorempi poika kävi tutustumassa muutamaan lukioon ja tehnyt päätöksiä jatko-opintojensa suhteen. Hyviltä ratkaisuilta tuntuvat minunkin mielestäni, ihan hänen näköisiltään.
Koulusta puheenollen, minä sitten tykkään näistä kotitalous-läksyistä.
Tässä iltapalaa a´la neiti 13v.
Kaksi avioliittotyön luentoa olemme luvanneet pitää alkuvuodesta.
Niiden aiheissa alitajunta jo työskentelee kovasti ja pitäisi kai laittaa jo jotain paperillekin asti.
Hyvää koulutusta myös luentoja varten oli käydä työporukalla kuuntelemassa Tuija Piepposen luento vuorovaikutuksesta. 
Mietin vain, että kuinkahan vanha jo olenkaan, jos kerran nauru pidentää ikää..
Tammikuuhan on kaukana, vasta ensi vuonna ensi kuun jälkeen..
Meidän pajujemme mielestä näyttäisi jo pääsiäinenkin olevan lähellä kun kissoja pukkaavat ;) 
Kutomiskuvat loistavat poissaolollaan nyt, koska puikoilla on joulusalaisuuksia :)
Mutta onhan blogi aina muutenkin vain pieni raapaisu elämää.
 Onneksi kaksi lasta säilöivät vähän lunta lumiukoissa ;)

Mukavia marras-päiviä Sinulle :)

Tässä vielä linkki ihanaan joululauluun ja aivan uunituoreeseen (eilen julkaistuun) videoon siitä.












sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Sielun odottelua

Kesällä Lapissa kuulin tarinan, jossa opas oli johtanut vaellukselle tulleita turisteja päivämatkan verran.
Toisena päivänä opas oli sanonut, että tänään ei vaelletakaan yhtään.
Turistiryhmä oli ihmetellyt tätä sanoen, että jaksavat kyllä vaeltaa saman verran kuin eilenkin.
Opas tähän, että tänään ei vaelleta, sillä muuten ei sielu pysy perässä.
Vähän tuon mukaisesti on täällä menty viikonloppua.
Kotoiltu, tavattu ystäviä, poltettu takkatulta ja ladattu akkuja.
Itse myös taistelen flunssanalkua vastaan, joten olen ottanut jopa päivätorkkuja.
Enkeli löytyi kirppikseltä tuohon lampun juurelle :)
Aamulla satoi niin kovasti, että ulkoilun jälkeen neiti kuivasi koiran itse ompelemaansa pyyhkeeseen.

 Nuoremmalla neidillä oli paras ystävänsä yökylässä.
Yhdessä he leipoivat aprikoosi-"pikku"leipiä. Nam!
Mies on USA:ssa ja lähetti tällaisen kuvan.
Siinä on jokun onnettoman käynyt huonosti, kun on mennyt liian lähelle kurpitsaa ;)
Kuuluisia viimeisiä sanoja: "Kyllä ne on ihan kilttejä.." heh
Pitkästä aikaa olen ehtinyt kutoakin paljon.
Tällaiset valmistuivat tilaustyönä esikoiselle.
Neon-lankaan yhdistin kaksinkertaisesti villalankaa, joten ovat lämpimätkin.
Nyt alkavatkin sitten joululahja-kutomiset :)
 Joulun lapsi-laatikot saivat koulutarvikkeita ja karkkipusseja sisäänsä.
Täältä löytyvästä videosta nappasin pari kuvaa.
Kuvanlaatu huono, mutta ehkäpä tuo ilo silti välittyy.
Noista kuvista sain idean ostaa itsekin juuri kettukarkkeja paketteihimme.
Enää puuttuu lelut. 
Aika haastavaa löytää kivat lelut, jotka vielä laatikkoihin mahtuvat..
Vielä on aikaa 10.11. saakka laatikot palauttaa.
Täältä saat kaiken tarvittavan tiedon, kun haluat oman pakettisi tehdä :)
Siellä voit koota sen myös virtuaalisesti, ellet ehdi konkreettista pakettia täyttää.
Tästä on hyvä jatkaa uuteen viikkoon.
Pidähän Sinäkin huoli, että sielusi pysyy perässä :)