Lähdön tunnelmia

Aamulla pakkasimme tavarat.

Kahdelle...

 Koti on siivottu.

Päivällinen on jääkaapissa paistovalmiina.

Pöydällä on paperi, jossa lasten aikataulut ja tarpeelliset puhelinnumerot.

Neidin kavereille synttärilahjat pakattu, juhlavaatteet henkarissa.

On delegoitu osa lasten kuljetuksista muille äideille.

Jokaisella lapsella mummin ja paapan numerot puhelimissaan.

Muistimmekohan kaiken...

Teimme eilenkin myös luentoa.

Lähetetimme vielä tehtävät pienryhmäläisiä varten.

Nuoremmalla pojalla piirrätimme yhden uuden kuvan luentokalvolle.

Mies skannasi luentokalvoihin koko perheen 1v kuvat :)

Myöhemmin tulevaa luentoa varten teimme kalvot ja lähetimme.

On tämä outoa.

Lähteä nyt näin moneksi päiväksi kahdestaan.

Koulupäivinä vielä.

Taitaa olla ensimmäinen kerta.

Hyväkin lähteä.

Huomata se minkä järjellä tiedän.

Kyllä ne pärjäävät, lapset ja isovanhemmat.
Eikä kaikkea tarvitsisi noin valmiiksi laittaa mutta jotenkin itse on helpompi lähteä kun laittaa.

Ensin ystävien luo viiden tunnin matkan päähän.

Siitä huomenna vielä saman verran eteenpäin.

Sielläkin ystäviä jo odottamassa.

Luento ja muuta avioliittoseminaarissa.

Sitten vielä alkuviikoksi Ouluun.

Mies tekee siellä töitä, minä en vielä tiedä mitä.

Ainakin haluan käydä katsomassa tuttuja paikkoja.

Entisiä kotitalojamme.
Ehkä kävelyllä Pikisaaressakin.
Omenahyveellä kahvilassa.
Tai jotain muuta.

Mukavia päiviä Sinullekin :)

Onnelia, Annelia ja muutakin

Väritrilogian kolmas väri: sininen.

(ensimmäisethän olivat harmaa ja valkoinen.)

 Tänä viikonloppuna on vähän vaateshoppailtu kolmen nuorimman kanssa.

Lapset saivat aika paljon lahjakortteja joululahjoiksi, niin niillä on kiva valita mieleisiä vaatteita.

Eipä ole äidillä enää paljon sananvaltaa, oma varma makunsa jokaisella ja hyvä niin.

Vanhin kulkee jo paljon oman kaveriporukkansa kanssa, kokoontuvat milloin kenenkäkin kotona, mukana yleensä lautapeli tai sitten katsovat elokuvaa tai niinkuin eilen Putousta.

Mukavia nuoria tyttöjä ja poikia koko porukka :)

 Kuopuksen kanssa tänään kävimme, niinikään joululahjalipuilla, elokuvissa.

 Kovasti tykästyimme Onneliin ja Anneliin.

 Nämä elokuva-kuvat löysin netistä.

Näin ihanan talon kaverukset ostivat.

Muistuttaa kyllä paljon meidän taloa ja Kannustalo tuossakin elokuvan sponsorina oli.

Sisustus oli täynnä vaaleanpunaista, ruusuja ja hörhellystä.

Lopputeksteissä mainittiin rakennusmestarikin nimeltä vaikka aika paljon olikin elokuvan taloissa töppäillyt ;)

Tuota elokuvaa voi kyllä lämpimästi suositella kaiken ikäisille pikkutytöille.

Vaikka sitten jo aikuistuneillekin ;)

Neiti inspiroitui kovasti tuosta elokuvasta.

Suunnittelee talon tilaamista samalta rakennusmestarilta, Onneli&Anneli-teemaisia synttärijuhlia jne.

Elokuvan jälkeen käväisimme syömässä laskiaispullat Tallipihan kahviossa.

Lämpimiä, tuoreita ja niin hyviä :)

 Kahvion edustalla oli tällainen vahti.

 Kotona neiti alkoi tekemään kirjaa.

Aiheena tietenkin Anneli&Onneli.

Esikoinenkin on harrastanut kulttuuria.

Eilen kävi katsomassa kaupungin historiasta kertovat näytelmän teatterissa.

Tuo kuului kouluprojektiin, mutta oli kuulemma ollut ihan kiva.

Sillä välin teimme miehen ja koiran kanssa pitkän kävelylenkin, niin mukava ilmakin.

 Nyt mies lähti tyttöjen kanssa luistelemaan ja minä taidan katsoa netistä katsomosta uuden suosikkisarjani Suurperhe Bates.

Mukavaa alkavaa viikkoa Sinulle :)

Parisuhdeasiaa

Alkuun taas kuva lenkiltä hohtavien hankien keskeltä :)

 Se tunne, kun aloittaa lukemaan kirjaa eikä malta lopettaa ennen takakantta...
Lainasin ystäväni suosituksesta kirjan Kunpa sinut tuntisin paremmin (Sue Johnson) joulukuussa.
Kirjan avaaminen jäi silloin joulukiireiden alle.
Palautuspäivän lähestyessä vuodenvaihteessa avasin kirjan.
Ja tämä oli kyllä niin mielenkiintoinen, että se piti suorastaan ahmia ennen kirjastoon palauttamista.
Ja sitten tilata itselle omaksikin.

Suosittelen tuota kirjaa kaikille parisuhteessa eläville.
Suosittelen sitä myös sellaisille, jotka eivät elä parisuhteessa, sillä tuosta oppii asioita ihan omasta itsestäänkin.
Suosittelen tuota myös avioliitto- tai muuta terapiatyötä tekeville.
Kirjassa keskitytään tunnekeskeiseen parisuhteeseen ja siinä
on valtava määrä uutta tutkimustietoa sekä konkreettisia esimerkkitapauksia eli se on helppolukuinen, vaikka antaakin paljon ajattelemisen aihetta.
Tuota kirjaa voi tilata esimerkiksi täältä:
http://www.psykologienkustannus.fi/kirjat.php?pid=933

Kovasti odotamme ja suunnittelemme kevään avioliittotyön juttuja täällä ja monenlaista kivaa on vireillä.
Runsaan viikon päästä lähdemme pohjoiseen seminaariin, jossa pidämme luennon.
Kovasti toivoisin, että jonkinlainen parisuhdekurssi vaadittaisiin kaikilta vaikka ennen vihkilupaa jo ja viimeistäänkin eroa haettaessa.
Taas yhden erouutisen kuulin lasten kaveripiiristä ja vaikken taustoja tarkasti tiedäkään, niin sitä aina miettii, että olisiko jotain ollut vielä tehtävissä.
Kursseilla kun saa aina nähdä niitä ihmeitä miten surkeista tilanteista on noustu ja saatu avioliitto paremmaksi kuin koskaan ennen.
Ja vaikkei tilanne olisikaan surkea, niin aina sieltä saa työkaluja ja sellaista uutta hohtoa ihan kuin noilla hangilla.
Ja kaiken hyvän lisäksi siellä on hauskaa :)

 Tuohon kirjaan liittyy myös netistä löytyvä parisuhdekurssi.
Eli nyt ei kurssille pääseminen ole kiinni rahasta, lastenhoidon järjestymisestä, ajankohdasta jne. ;)

Kurssilla on jokaisessa jaksossa paripsykoterapeutin alustus aiheeseen ja joko tehtäviä tai esimerkkipariskunnan keskustelu aiheesta pariterapiassa. Yksi jakso kestää noin 20 minuuttia.

Tuota kurssia voi käydä yksin tai yhdessä ja se toimii oikein hyvin ilman kirjaakin.
Kirjassa asiat on vain selitetty perusteellisemmin.
Kurssi löytyy osoitteesta:
https://www.perheaikaa.fi/nettikurssit/

Toivottavasti tämä ei tullut liiallisella paatoksella.
On vain niin tärkeää asiaa.
Esimerkiksi vaikka siksi, että vanhempien parisuhde on se lapsen koti >3

Ja noita kursseja, niitä järjestää esimerkiksi:
http://www.parempiavioliitto.fi/

Valoa ja iloa :)

LPS-Putous

En malta olla laittamatta näitä talvikuvia tähänkin postaukseen..

 Neiti teetti Littlest Pet Shopeilleen talvivaatteita.

Kun kaikki oli vaatetettu mittatilausvaattein, hän sai idean LPS-Putouksesta.

Ensimmäinen tuotantokausi alkoi ;)

 Juontajana: Pöllö Saariluoma.

 Illan tähdet odottelemassa jännittyneinä esiintymisvuoroaan.

 Jakson alussa tietenkin: Tulikoe.

 Näytön paikkaan hahmot äänestivät Krista Koirasen.

Hänen tehtävänsä oli tervehtiä ja kiittää kymmenellä eri kielellä.

Aika helposti Krista tehtävästä selvisi, osassa sanoja kyllä Kristan ääni kuulosti vähän mieheni ääneltä ;)

Seuraavaksi oli vuorossa Viikkokatsaus.

Hevosaiheista uutista tässä kertomassa kaksi LPS-Putous-hahmoa.

 Tässä jaksossa kukaan ei vielä pudonnut, mutta jatkoa on luvassa...

Kuvan söpöt hiiri-pampulat tulivat postissa neidin kummeilta :)

Ja vielä lopuksikin talvi-fiilistelyä.

Aurinkoa päiviisi :)

Talvisia kuvia

Nyt on ulkona niin kaunista ja valokuvauksellista.

 Valkoista valoa sen lyhyen ajan kun on valoisaa.

 Aika kylymää, mutta ei malteta olla ulkoilemattakaan.

 Kuviin tulee jotenkin pysähtynyt tunnelma kun kaikki on jäässä.

 Koirankin tassut välillä palelevat.

 Puut ja pensaat ovat niin kauniita lumikuorrutettuina.

 Tässä kuvassa on pinnalla kuurankukkia, otin tämän terassin ikkunan läpi.

Näitä vaan täytyy nyt kuvata varastoon. 

 Pihakuusemme.

 Pihakoivumme.

 Aurinko tuo keltaisen värin valkoiseen.

 Lankakorini luona on asiakkaita jonoksi asti ...

 

... Petshopitkin kun haluavat lämpimiä talvivaatteita :)

Vaatteista puheen ollen...

tuolla on kiva arvonta meneillään, palkintona lastenvaatteita:

http://prinsessajuttu.blogspot.fi/

Aurinkoista pakkasviikonlopun jatkoa Sinulle :)

Ihana valo

Harmaan jälkeen tuli valkoinen.

Ihana kun pakkanenkin lauhtui vähän, nyt on juuri sopiva talvikeli.

 Me on koiran kanssa oltu jo tänäänkin ahkeria lenkkeilijöitä.

Aamusta veimme auton huoltoon.

Muutama pikkukorjaus, niin sitten sen saa taas katsastaa.

 Arki on taas asettunut uomiinsa, koululaisetkin tottuneet taas aamuheräämisiinsä.

Harrastukset pyörivät.

Hiihtolomaa odotellaan ;)

 Yhdet synttärit on jo juhlittuna tälle vuodelle, miehen.

Kuvaa kakusta en heti muistanut ottaa ja sitten olikin jo myöhäistä...

 Talomme vieressä oleva pelto on niin hieno, kun tuo maisema on erilainen eri vuodenaikoina.

Tuo on se ensimmäinen maisema aamuisin, sillä se näkyy makuuhuoneen ikkunasta.

Valoa viikkoosi :)